Palokärki tukkipuiden kimpussa – mitä nyt?

Metsäpalstan kevätkatselmus paljasti jo ennakkoon varoitellusti palokärjen hakkailleen vanhoja kuusipuita. Aikamoisia koloja oli ilmestynyt. Jälkiä havaittiin nyt vasta noin neljässä rungossa, joten laajamittaisesti tuhosta ei ole kyse. Kai. Vielä.

Aikamoisia koloja naputeltu.

Palokärki tulee metsään ruuan perässä. Kuusitukkien ja naavan lisäksi tällä metsäkuviolla ilmeisesti elelee ihan hyvä hyönteisarmeija. Wikipedian mukaan erityisesti muurahaiset ovat palokärjen herkkua. Jossain muussa nettijutussa todettiin, että palokärki syö myös puun kuoren alla olevia hyönteisiä, jotka se paikantaa hyvän kuulonsa avulla.

Lajinmääritys perustui siihen, että kolot ovat runkojen alaosassa, eivät niinkään korkealla puussa. Puuaines tuntui ja näytti laholta, kun sitä hakatusta reiästä koitti. Tämä metsäkuvio on aika pieni, ehkä hehtaarin luokkaa, ja se rajoittuu yhdeltä sivulta tiehen ja muilta muutaman vuoden ikäiseen kuusentaimikkoon.

 

Luonnolliselta näyttävän kolon sisältä paljastui palokärjen nakuttelujälkiä.

Nyt pitäisi päättää, mitä teen. Ihan ensin ajattelin selvittää asiaan hieman esim. metsäntutkimuslaitoksesta. Tämän jälkeen luulen vaihtoehtojen olevan:

1. Avohakkuu ja kuusentaimien istutus (kuviolla ei ole oikeastaan yhtään aluskasvillisuutta, joten luontainen uudistaminen ei nyt taida tulla kyseeseen).
2. En tee mitään. Ajan myötä palokärjen ’tuhot’ eivät varmaan ainakaan vähene. Lahopuun määrän kasvaessa muuttuisiko tämä kuvio sitten suojeltavaksi kohteeksi?

Tässäpäs vasta dilemma. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan.

Filosofiana metsieni suhteen olen ajatellut kestävää talouskäyttöä. Hyvin pitkälti myös niiden talousmetsähistorian ja ympäröivien metsäalueiden metsätalouskäytön vuoksi. Metsiä täytyy ja on hyvä suojella. Mutta myös yhtä lailla niiden talouskäyttö tässä maassa on tärkeää. Puuaines on kestävä, hyvä ja ympäristöystävällinen materiaali - käytettiin se sitten sahatavarana, polttopuuna tai paperina. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan talousmetsiä. Tällä hetkellä metsillä tuntuu olevan kaksi ääripäävaihtoehtoa - suojelu tai tehometsätalous. Siihen välille kaivataan kestävää metsätalous -vaihtoehtoa. Osin vaikuttaa hyvältä (kts. aiempi blogikirjoitus Hiihtelyä hangilla), mutta tämän nimenomaisen palokärki-kuvion osalta ehkä ei.