Pitääkö luontoa suojella sen vuoksi, että luonto itsessään on arvokas? Vai varmistaakseemme sen, että ihminen pystyy elämään täällä jatkossakin?
Minusta luonnolla on itseisarvo. Ihminen on osa luontoa, ei sen yläpuolella. En osaa ajatella, että ihminen jotenkin omistaisi maailman ja hallitsisi sitä. Minusta susi ja valkovuokko ovat arvokkaita itsessään, eivät siksi, että niistä voi olla jotain hyötyä ihmiselle. Toki niistä voi ja saa olla myös hyötyä - sudesta vaikkapa luontokuvaajalle ja valkovuokkomerestä sitä ihastelevalle ihmiselle. Omistan metsää, mutta enemmänkin koen sen niin, että minulla on lupa hyödyntää metsäpalstaani samalla huolehtien sen hyvinvoinnista.
Tässäpäs lienee konfliktin perimmäinen syy - ainakin sukulaissetien kanssa keskustellessa. Heille luonto / ympäristö on resurssi, jota ihmisen kuuluu hallita ja hyödyntää. Siitä resurssista pitää ottaa mahdollisimman paljon ja tehokkaasti irti. Kestävyys otetaan huomioon suhteelisen lyhyellä tähtäimellä, koska usko luonnon uudistumiskykyyn ja ihmisen mahdollisuuksiin kehittää teknologiaa on valtava. Omistamisen suoja on korkea - tämä tuli esille myös Saimaan verkkokalastuskiellossa, kun vesialueiden 'omistajat' eivät halunneet luopua kalastusoikeuksistaan.
Näinhän maailmankuvamme menee (oli se sitten kristillistä perua tai jostain muusta johtuvaa). On sinänsä ihmeellistä, että ihminen - älykäs ja osaava - olento, ei ole kuitenkaan tarpeeksi älykäs huolehtimaan oman lajinsa, saati koko systeemin olemassaolosta. Kun ihmiselle on siunaantunut (tai kehittynyt) näinkin paljon älyä ja osaamista, miksi maailmamme on kuitenkin menossa huonoon suuntaan. Olemme tarpeeksi viisaita ymmärtämään, ettei nykymeno ole kestävää. Mutta miksi emme ole tarpeeksi viisaita muuttamaan rakenteitamme ja omia elintapojamme sen säilyttämiseksi?
Minusta luonnolla on itseisarvo. Ihminen on osa luontoa, ei sen yläpuolella. En osaa ajatella, että ihminen jotenkin omistaisi maailman ja hallitsisi sitä. Minusta susi ja valkovuokko ovat arvokkaita itsessään, eivät siksi, että niistä voi olla jotain hyötyä ihmiselle. Toki niistä voi ja saa olla myös hyötyä - sudesta vaikkapa luontokuvaajalle ja valkovuokkomerestä sitä ihastelevalle ihmiselle. Omistan metsää, mutta enemmänkin koen sen niin, että minulla on lupa hyödyntää metsäpalstaani samalla huolehtien sen hyvinvoinnista.
 |
| Erämaajärvi Nuuksiossa |
Tässäpäs lienee konfliktin perimmäinen syy - ainakin sukulaissetien kanssa keskustellessa. Heille luonto / ympäristö on resurssi, jota ihmisen kuuluu hallita ja hyödyntää. Siitä resurssista pitää ottaa mahdollisimman paljon ja tehokkaasti irti. Kestävyys otetaan huomioon suhteelisen lyhyellä tähtäimellä, koska usko luonnon uudistumiskykyyn ja ihmisen mahdollisuuksiin kehittää teknologiaa on valtava. Omistamisen suoja on korkea - tämä tuli esille myös Saimaan verkkokalastuskiellossa, kun vesialueiden 'omistajat' eivät halunneet luopua kalastusoikeuksistaan.
 |
| Lemmenjoen kansallispuisto |
Näinhän maailmankuvamme menee (oli se sitten kristillistä perua tai jostain muusta johtuvaa). On sinänsä ihmeellistä, että ihminen - älykäs ja osaava - olento, ei ole kuitenkaan tarpeeksi älykäs huolehtimaan oman lajinsa, saati koko systeemin olemassaolosta. Kun ihmiselle on siunaantunut (tai kehittynyt) näinkin paljon älyä ja osaamista, miksi maailmamme on kuitenkin menossa huonoon suuntaan. Olemme tarpeeksi viisaita ymmärtämään, ettei nykymeno ole kestävää. Mutta miksi emme ole tarpeeksi viisaita muuttamaan rakenteitamme ja omia elintapojamme sen säilyttämiseksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti