Minulle ilmeisesti diagnosoitiin eilen keuhkokuume. Tylyhkö lääkäri ei tätä tietenkään sanonut, kirjoitti vain antibioottireseptin ja sairauslomaa, josta diagnoosini luin.
Pitkä tauti: yskä alkoi jo viikko sitten maanantaina, kuumetta on ollut silloin tällöin, yskä vaihtelevasti koko ajan, väsymystäkin vaihdellen. Sekä sairastaessa että muuten pyrin välttämään mahdollisimman paljon lääkkeitä. Nyt viikon taudin jälkeen antibioottikuuri on ilmeisen tarpeen, vaikka se taas tuhoaakin suolistoflooran (ruuansulatuselimistön bakteerikannan) jopa kahdeksi vuodeksi. Lisäksi lääkkeiden tuotanto vaikuttaa myös ympäristöön. Muistan lukeneeni, että erään intialaisen lääketehtaan jätevesien laskuojasta mitattiin aivan huikeita lääkeainepitoisuuksia. Suomessa todellisuutta sen sijaan ainakin on uroskalojen muuttuminen naaraiksi jätevesien e-pillerijäämistä johtuen. Lääke- ja muita kemikaalijäämiä kun ei juurikaan saada poistettua jätevedenpuhdistusprosessissa, joka keskittyy ensisijaisesti vesistöä rehevöittäviin kiintoaineeseen, fosforiin ja typpeen.
Jos ei jotain hyvääkin, olen ehtinyt lukea läpi kertyneen aikauslehtipinon sekä kirjoja.
Pinosta ehkä mielenkiintoisimpana poimintana jäi mieleen Ympäristö-lehdessä kirjoitettu Hiilidioksidipaasto: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=405777&lan=fi&clan=fi
Lukuisten lehtien lisäksi olen lukenut Tom Henrikssonin ja Leo Straniuksen Ekopop-kirjan. Hyvää pohdiskelua sekä konkreettisia vinkkejä ympäristöystävällisempään elämään. Kirjassa nostettiin hyvin esille asumisen, syömisen ja liikkumisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja mahdollisuuksia niiden pienentämiseen sekä pohdittiin kuinka oikeasti voitaisiin tehdä tästä maailmasta parempi paikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti