Z-sukupolvi ei kasva kerskakulutukseen

Uusin Tiede-lehti kirjoitti Z-sukupolvesta otsikolla "Z luo uudet arvot - Uusin sukupolvi ei kasva kerskakulutukseen". Minä kuulun ainakin ikäni puolesta Y-sukupolveen, Tiede-lehden jutun luettuani en olisi ihan niin varma.

"Y-sukupolvi kasvoi materialismiin, yksilöllisyyteen, kansainvälisyyteen ja internetiin." "Zetoja määrittäväksi sukupolvikokemukseksi tulee downshiftaaminen eli elämän kohtuullistaminen."

Huojentava kuulla, että 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneet ottavat edeltäjiään vakavammin tosiasian siitä, ettei ihmiselämä voi jatkua länsimaisen kulutusyhteiskunnan malliin. Saan monesti perustella omaa yritystäni ympäristöystävälliseen elämäntapaan sillä, että haluan maapallon olevan vielä elinkelpoinen tuleville sukupolville (ja lukuisille muille lajeille). Z-sukupolvi ei valitettavasti varmaankaan pysty siirtämään ajatusta tulevien sukupolvien elinodotusten turvaamiseen, vaan luonnonvarojen vääjäämätön väheneminen lienee heille arkipäivän todellisuutta. Ei mahdollinen epämiellyttävä, muttei välttämättä todennäköinen, tulevaisuuden skenaario - kuten monelle tuntuu olevan.

Lihakastiketta härkäpavusta

Tein viikolla kastiketta härkäpavusta. Kokonaisia papuja pitää liottaa, yleensä laitan ne veteen jo edellisenä iltana. Nyt saman asian ajoi lämmin vesi aamulla ja juuri ennen ruuanlaittoa kiehuvan veden lisääminen.

Alkuun kuullotin valkosipulia ja sipulia voissa. Käytän kasvisruokien laittamiseen voita, aika paljonkin, koska soija, pavut, linssit, herneet... ovat hyvin vähärasvaisia tai käytännössä rasvattomia (Sydänliiton ruoka-ainetaulukon mukaan pavuissa on rasvaa 0,3 g / 1 dl). Kuullottamisen lopussa lisäsin härkäpavut ja paistoin niitä ihan hetken. Tässä vaiheessa kannattaisi varmasti lisätä myös vehnäjauhot ja paistaa niitäkin tovi.

Sen jälkeen lisäsin vettä ja kaapista löytyneen puolikkaan lihaliemikuution ja annoin kiehua 15-20 minuuttia kunnes pavut olivat pehmeitä. Tässä vaiheessa lisäsin jauhelihamaustetta sekä vehnäjauhot suurustamaan liemen.

Tällä kertaa kastikkeen kanssa oli tarjolla Kvinoaa. Herkullista, suosittelen. Mausteista johtuen, kastike maistui ihan lihakastikkeelta.

Lassilan luomutilan härkäpapuja

Samainen tila tuottaa myös härkäpapurouhetta. Se onkin uusi tuttavuus, mutta soveltuu ilmeisesti hyvin soijarouheen tavoin käytettäväksi. Palaan asiaan. :)

Hiihtelyä hangilla

Viikonlopun sukulaisvierailuun yhdistyi oivasti retki omaan metsään. Omistan siis pienehkön metsäpalstan läheltä äitini entistä kotitaloa. Metsässä noin yleensäkin on mukava olla, ja erityisesti tykkään tuosta Kyrönperän palstasta. Se on pitkälti noin 60-vuotiasta talousmetsää, ja pari pienehköä taimikkoplänttiä. Sunnuntaiaamuna hanki kantoi täydellisesti ja hiihtämisestä sai todella nauttia.

Metsäautotiellä minun ja hirven jäljet

Näin metsänomistajana olen toki päässyt myös miettimään, kuinka haluan metsääni hoitaa. Haluan pitää palstan metsätalouskäytössä. Mutta nykyisen valtavirran mukainen tapa hoitaa metsää ei kyllä istu minulle. Pitäisi siis kasvattaa metsä taimikosta muutaman harvennushakkuun avulla päätehakkuukypsäksi. Sitten tehdään leimikko, hakataan aukko, myllätään maa (äestetään) ja kylvetään tai istutetaan uusia taimia.

Vaihtoehtoisia menetelmiä on onneksi tarjolla. Toki valtavirtaan nähden ne ovat aika marginaalisia. Yhtenä syynä varmasti se, että keskimääräinen metsänomistaja taitaa olla yli 60-vuotias maalla asuva mies. En ihan täytä näitä kriteerejä. Teetätin metsäsuunnitelmaan lisäosan Innofor:lla ajatuksena se, että muutaman vuoden päästä Kyrönperän palsta harvennettaisiin kauttaaltaan. Tällöin poistettaisiin enimmäkseen isompia puita, ja jätettäisiin pienemmät vielä kasvamaan. Tärkeää on toki harventaa riittävästi, että syntyy myös uusia taimia (etenkin männyllä valoa on oltava riittävästi). Tutkimuksia tällaisesta jatkuvasta kasvatuksesta on tehty jonkin verran, ja parhaillaan esim. Metsähallituksella on isot koealat tätä varten.

Naavaa - jospa osa siitä säilyisi

Vähitellen asenteetkin varmaan tulevat muuttumaan. Hitaasti, mutta varmasti. Kymmenkunta vuotta sitten jatkuvan kasvatuksen mukaan metsiään hoitava metsänomistaja vietiin vielä käräjille, koska ei noudattanut vallitsevia metsänhoitosuosituksia. Parhaillaan metsälakia uudistetaan. Toivottavasti ja oikeastaan todennäköisestikin uusi laki tulee tarjoamaan metsänomistajille mahdollisuuden valita haluamansa tapa hoitaa metsäänsä. Hyvä niin, koska aukkoa Kyrönperän metsään on todella vaikea ajatella.

Kevät tuloillaan

Yhdeksän parasta valintaa

WWF selvitti, mitkä konkreettiset valinnat vaikuttavat eniten oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälkihän on 10 tonnia (tai 12 - 16 lähteestä riippuen). Ruotsalaiset vain puolet siitä, viisi tonnia.

Muutama vuosi sitten lanseerattu Hesarin hiilijalanjälkitesti lienee edelleenkin varsin toimiva. Minä sain tuosta testistä äsken tehtynä 7,5 tonnia. Parantamisen varaa siis on.

Siispä, mitä voisin tehdä WWF:n konkreettisen listan mukaan:

1. Asuminen
- Vaihda vihreään tuulisähköön
Tehty jo.

- Teetä kotiisi energiakartoitus ja paranna energialuokkaa ainakin yhdellä
Asun vuokralla kerrostaloasunnossa, joten tämä on vähän haastavaa. Asunnon ikkunoiden eristeet ovat huonot, viime talvena tilkitsinkin niitä oma-alotteisesti. Toki voisi vihjata asiasta taloyhtiölle.

- Asenna kotiisi maalämpöpumppu
Ei ajankohtainen kerrostaloasunnossa.

2. Liikkuminen

- Vähennä työmatkapäästöjäsi: Pidä esimerkiksi yksi etätyöpäivä viikossa
Pyrin kävelemään työmatkat, noin 1,5 km suuntaansa. Vähän turhan usein tulee toki mentyä ratikalla.

- Vaihda yksi lentoloma junalomaan
Juuri pohdittiin kesän reissuja ja päädyttiin nimenomaisesti siihen, ettei reissata lentämällä ulkomaille vaan mennään johonkin kivaan paikkaan Suomessa.

- Korvaa autoilua pyöräilyllä kesäkaudella
En omista autoa, joten näin väkisinkin tapahtuu. Toki Kajaanissa ollessa pitää panostaa siihen, ettei laina-autoilua tapahdu liikaa ja että matkoja oikeasti tehdään pyörällä.

3. Ruoka

- Korvaa neljäsosa ruoastasi kasvukaudella itse kerätyllä, kalastetulla ja kasvatetulla ruoalla.
Tässä olisi rutkasti parantamisen varaan. Syön etupäässä työpaikan lounasruokalassa ja iltaisin yleensä leipää tms. Pakkasessa toki on marjoja ja vähän sieniä, mutta neljäsosaan on vielä matkaa.

- Pienennä ruokajätteen määrää suunnittelemalla ruokaostoksesi
Syömäkelpoista ruokajätettä tulee kahden hengen taloudessa ihan maksimissaan kilo vuodessa. Saatetaan päästä puoleen kiloonkin, tai pariin sataan grammaan vuodessa. Nolla toki tavoitteena!

- Puolita naudanlihan kulutuksesi: Vaihda naudanliha kaksi kertaa viikossa villikalaan tai palkokasveihin
Lopetin lihansyönnin vähän vajaa vuosi sitten, enkä ole sen jälkeen syönyt lainkaan naudanlihaa.


Hesarin testin tavoite, eli noin 5,5 tonnia/vuosi perustuu siihen, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen. Suomalaisilla se tarkoittaisi sitä, että hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää noin 60 %. Minulla se tarkoittaisi 2 tonnin vähennystä. Esimerkiksi seuraavaa: yhden vuosittaisen mannertenvälisen lennon korvaamista Euroopan sisäisellä lennolla ja sähkönkulutuksen vähentämistä 200 kWh:lla (nyt 1200 kWh vuodessa).